Craftican haasteessa piti olla paras kesämuisto. Veljen häät on täyttäneet mun alkukesän ja paras muisto liittyi kyseisiin häihin. Odottelen häistä vielä kuvaajan ottamia kuvia, joten en voinut vielä skräpätä niitä.
Olen viime aikoina miettinyt kovasti journalingia ja erilaisia tekniikoita kirjoittaa. Write.Click.Scrapbook -blogissa on tällä viikolla ollut aiheena journaling ja siellä on ollut paljon hyviä ideoita, joita olen jo vähän testaillutkin. Erityisesti se, että miettii valokuvista kaikkea sitä, mitä niissä EI kerrota, niin journalingista tulee huomattavasti mielenkiintoisempi. Myöskään kuvan ja tekstin ei oikeastaan tarvitse liittyä toisiinsa juuri lainkaan. Vapauttavaa, vai mitä?
Shys jo blogissaan kertoi, miten häät ei sujuneet lasten osalta ihan toivotusti. Halusin ikuistaa muiston, vaikka mulla ei ole häistä kuvia lapsista, eikä Shysistä. Sitten mietin kuvia, joita mulla oli ja löysin yhden, johon Shysiä odotettiin, mutta johon hän ei koskaan ehtinyt. Siitä syntyi tämä sivu:
Tykkään kuvasta, tekstistä ja sitä myöten koko sivusta. Kun journalingia vähän miettii enemmän, tulee siitä niin paljon merkityksellisempi. Tässäkin sivussa olisi voinut olla tekstinä jotain yleisluontoista häistä, mutta näin se on musta paljon paljon parempi. Tässä siis paras kesämuisto talletettuna hiukan erilaisella lähestymistavalla 🙂
Tarvikkeet: Bazzillin kartonki, BasicGreyn kuviopaperi, Fiskarsin pitsireunaleikkuri, Dymo junior, Making Memories ja Scenic Route kirjaintarrat, Tim Holtzin grungeboard tähti, Heidi Swappin kalvotähti, haaraniittejä.
❤ voi.
piristihän se.
Hei tämähän kävisi melkein Inspiroidu-haasteeseenkin. Hieno journaling ja kiinnostavia ideoita.
Scrapbooking-lehdistä: Memory Makers on ilmoittanut lopettavansa (esim. Two peasin keskustelupalstalta löytyy siitä lisää) eli sinne meni sekin. Mulle tule se yhdessä vaiheessa ja sen olisin tilannut eli … 😦 Scrapbooking m.m. ostan irtonumeroina, se on tilattuna suunnilleen saman hintainen. Siitä kyllä tykkään. Ihan oikeassa olet, että brittilehdillä on aika erilainen ote. Mutta amerikkalaisista isoista lehdistä kai jäljellä vaikeuksiensa kanssa rimpuileva CK ja Scrapbooks etc.
Jaahah, kirjoitin lähes samat jutut xingin blogiin kuin xing oli jo kirjoitellut tänne. 🙂 Mutta tämä sivu on ihana, tosi kauniit värit ja piparireunat ja tarinointi tietty parasta.
huomasin ensimmaisena, etta kuka PUTTUU?… ihana sivu hyvasta aiheesta. ja kun varitkin on ihan haitten mukaiset! hienosti tehty. toivottavasti saat toisen kuvan Shysin kanssa! halit! 🙂
Hmm, pitänee tutustua tekstinkirjoitustekniikoihin, kun ne tuottavat tuollaista satoa. Samasta puusta veistettyjä porukkaa, näemmä.
hieno erilainen lähestymistapa aiheeseen! kuten ommukin sanoi, kyllä yhdennäköisyys on selvää kuvassa :).
vitsi että sä osaat tehdä ihanan selkeitä ja tasapainoisia sivuja. tykkään tästä tosi paljon. tahtoisin itekin oppia enemmän tota tarinointia. kiva kun tarinoinnissa kerrotaan asiasta/ihmisestä joka puuttuu. 🙂
Journalingissa on kyllä hieno aihe, erilaisesta näkökulmasta kuin yleensä sivuissa. Piparireunasuikaleet tuovat just sopivasti väriä/kuviota sivuun, samoin tykkään haaraniittien tuomasta ryhdistä sivuun.
Erinomainen lähestymistapa kuvaan, lisää merkityksellisyyttä skräppäykseen, hienoa!
Todella hieno, yksinkertainen ja siisti kokonaisuus! Tykkään!
Todella tyyllikäs sivu!