Mä tykkään pysytellä skräppäyksessä mukavuusalueella: käytän niitä tekniikoita ja materiaaleja, jotka tiedän itselleni toimiviksi. Joskus on kiva kokeilla jotain ihan muuta, mutta aina palaan takaisin suunnilleen tällaiseen prosessiin:
Näin Hemppa skräppää
Etukäteisvalmistelut
1. Pöydän siivoaminen. Ei ole kiva skräpätä, kun ei löydä mitään!
2. Aloitan valitsemalla (tai miettimällä) tarinaa, jonka haluan skräpätä. Tarina voi löytyä muistikirjasta, kalenterista, tekstiviestistä tai se voi tulla mieleen valokuvia selatessa. Kirjoitan journalingin valmiiksi useimmiten jo tässä vaiheessa.
3. Seuraavaksi etsin sopiv(i)a valokuv(i)a. Jos niitä ei löydy, otan kuvia sivua varten tai skräppään ilman kuvaa.
4. Sen jälkeen muokkaan kuvat photoshopissa. Rajaus ja suoristus –> tumma-vaalea-harmaa piste –> valotuksen ja muiden virheiden korjaus tarvittaessa –> terävoitys. Tästä prosessista lupaan postata joskus tarkemmin.
Varsinainen skräppäys
5. Valitsen luonnoksen, jota käytän sommittelun pohjana. Luonnos on usein itse muistikirjaan piirretty. Joskus käytän valmiita luonnoksia tai skräpistän luonnoksen jonkun toisen sivusta.
6. Valitun luonnoksen pohjalta tiedän suunnilleen haluamani kuvien koon, joten printtaan ne itse kotona oikean kokoisiksi. (Printtaan lähes aina täyden A4-arkin kuvia, johon sommittelen oikean kokoisina kuvat moneen sivuun.) Mä olen Canon-tyttö, joten printtaan kuvat Canonin mattapaperille tai photo paper prolle riippuen päivästä.
7. Sitten otan pöydälle yksivärisen letter-kartongin (8,5 x 11 tuumaa), johon aloitan sivun hahmottelun, tämä ei yleensä vielä ole lopullinen taustakartonki.
8. Kuvien värimaailman perusteella etsin pari toisiinsa sopivaa kuviopaperia, muutaman koristeen, yms. Näiden ja valokuvien avulla alan sommitella sivua kartongille.
9. Ensin sommittelen aika tarkasti luonnoksen mukaisen sivun, mutta yleensä muuttelen sivua aika rankastikin työn edetessä. Käännän, väännän, lisään ja poistan suunnitelmasta.
10. Tässä vaiheessa saatan etsiä sivulle sitä täydellistä koristetta tai tehdä sellaisen kokonaan itse. Joskus, jos sivu näyttää jotenkin ankealta, kaivan esille maaleja, hiomapalikkaa tai jotain muuta tarpeellista.
11. Kun olen päättänyt, miltä sivu tulee näyttämään valmiina, alkaa mittaaminen ja leikkaaminen. Tästä on suurena apuna mun loistava paperileikkuri, joka on tosi painava, maksoi ihan sikana, mutta josta olen tosi kiitollinen joka kerta skräpätessäni.
12. Sen jälkeen on journalingin vuoro. Usein tarina on kirjoitettu valmiiksi jo ihan ensimmäisenä ja tiedänkin koko prosessin ajan suunnilleen paljonko tilaa se vaatii sivulta.
Joskus kirjoitan tarinan vasta viimeiseksi ja teen Wordissä oikeankokoisen tekstilaatikon. Välillä kirjoitan käsin suoraan sivuun tai journaling-lappuun. Useimmiten teen sivusta raakaluonnoksen Adobe InDesign ohjelmassa ja printtaan tekstin suoraan taustakartonkiin. (Tämä etu on lettereissä, tavallisella printterilläkin voi printata koko sivulle!)
13. Kun journaling on printattu, kokoan sivun ja teippaan (mä en liimaan koske!) kaiken paikalleen.
14. Jos sivu on tulossa blogiin, on tämän jälkeen vuorossa skannaus ja pieni korjailu photoshopissa.
15. Lopuksi uusi sivu päätyy seinälle joksikin aikaa.
Joskus sivu syntyy ihan ilman luonnosta, joskus aloitan itselleni tärkeästä valokuvasta, joskus tietystä väriyhdistelmästä, joskus (aika useinkin nykyään!) sivun suunnittelu lähtee skräppäyshaasteesta tai jostain mukavasta (yleensä uudesta) tarvikkeesta, jota haluan käyttää. Kuitenkin suurin osa sivuista syntyy yllä kuvatulla reseptillä.
Tässä vielä valmis sivu, joka syntyi esimerkkikuvien työvaiheiden seurauksena:
Tosiaankin, lomailin kaksi viikkoa ja sinä aikana olin unohtanut työsalasanan täysin. Siinä meni rattoisasti ensimmäinen työpäivä sitä selvitellessä 🙂 Taisi siis olla riittävän rentouttava loma, kun KAIKKI työasiat unohtui. Yleensä mä en tykkää näistä vieraskielisistä otsikoista, mutta tähän ei sopinut mikään muu otsikko, koska juuri tota tekstiä tuli ensimmäisen työpäivän aikana tuijoteltua ahkerasti 🙂
Tarvikkeet: American Craftsin kartonki ja vaahtomuovinuoli, BasicGreyn pahvikirjaimet ja kuviopaperi, Autum leaves journaling-leimasin ja ihana VersaFine muste (Kiitos Veeruliiru vinkistä, tämä on ehdottomasti kaikista paras musta muste!), lisäksi käytetty Fiskarsin ympyräleikkuria.
Olipa kiva lukea skräppäysvaiheita! Täytyisi itsekin yksityiskohtaisesti tallentaa moinen prosessi. Mielenkiintoista on seurata muuttuuko prosessi kuukausien/vuosien kuluessa. Laita pian lisätietoa photosoppiprosessista, pliis! 🙂
Tuon valmiin leiskan värimaailma on mun mieleen!
Hauska lukea sun luomisprosessista. Hattua nostan kun jaksat olla noin järjestelmällinen – mä en oikeastaan ikinä suunnittele mitään. Tai jos suunnittelenkin niin suunnitelmat muttuu kyllä sata kertaa, ainakin. Mä oon muutaman kerran tulostanut 12×12 arkille kun oon ensin leikannut sen siististi A4- tai letterin levyiseksi (ja sen jälkeen kasannut sen siististi), mutta jostain syystä oon alkanut tykästyä kovasti tuohon letteriin enemmän ja enemmän. Enpäs tiedä miksi.
Mun mielestä pitäiskin enemmän miettiä sitä mitä haluaa skräpätä, eikä sitä mistä on valmiiksi valokuvia. Valokuvien kun ei tarvi edes liittyä itse tapahtumaan, eikä valokuvaa tarvita aina ollenkaan. Tämä vapauttaisi monista lukoista ja rajoista kun ei tarvitsisi aina lähteä siitä valokuvanipusta joka on valmiiksi teetetty. Mä en enää osaa skräpätä sillä tavalla, koska tulostan kuvat sitä mukaa kun tarvitsen. Mä en tosin tykkää käyttää mattapaperia, käytän sitä aniharvoin. Siitä menee mun mielestä valokuvan maku, kun tykkään itse että kuvat kiiltävät. Photo Paper Plus Glossy II on paketti joka aina tuntuu päätyvän mun ostoskoriin, mutta Glossy Photo Paper Everyday Use kulkee rinnalla myös. Pitääkin postata näistä asioista joku päivä!
Kiitos prosessin jakamisesta! 🙂
Voi musta ei ikinä olisi näin järjestellmälliseen skräppäykseen mutta sehän tässä just hienoa onkin, että tapoja tehdä on yhtä monta kuin skräppääjiäkin 🙂 Tosi kiva postaus! Ja tuo leiska on muuten ihan superhieno 🙂
No nyt ma tajuan, miksei mun sivut (=kortit) koskaan muistuta sun sivuja! Ma en suunnittele niita!!! Eli menen fiiliksen mukaan. aloitan tarpeesta (=jollakin on synttarit) tehda kortti. Sitten k.o. henkilolle sopivia kamoja (varipapereita, niitteja, koristeita yms.). Joskus ne sopii yhteen, joskus ei. siina tapauksessa pitaa karsia ja loytaa vaihtoehtoja. ja joskus olen jopa niin tyytyvainen lopputulokseen, etten tahdo lahettaa korttia! mutta useimmiten toivon vaan, etteivat ihan pety saadessaan tan mun suhertelun… ja viivotinta en kayta oikein milloinkaan! :}
Olipas kiva lukea tämä. Oma prosessi on totaalisen erilainen. 🙂 Ja minäkin toivon, että kirjoitat kuvankäsittelystä pikapuoliin.
Mäkin täällä mietin että miten eri tavalla sitä voikaan kaksi ihmistä työskennellä… hienoa saada lukea näin tarkasti sun prosessista!
Niin ja sivu näyttää hyvältä, ilmaisee asiansa oivallisesti 🙂
Kiitos kaunis.
Ole hyvä 🙂 Sun ansiosta koko postauksen kirjoitin, kiitti loistavasta ideasta!
Olipas hauska lukea sun skräppäys prosessista, vaikka olen pari kertaa voinut sitä ihan livenäkin seurata! Pitäisikö muuten sopia taas jokin yhteinen hetki?? =)
Lopputulos on todella onnistunut! Tykkään värimaailmasta, kuvasta ja tuosta puolipyörylä tabista….
Pitäisi todellakin! laitan sulle mailia.
no huh! melekosen kunnioitettava prosessi. mulla se etenee niin että lopputulos saattaa vielä koristeiden liimailu hetkelläkin olla arvotus.. muistikirjoihin tekemiäni muistiinpanoja en ole viä kertaakaan muistanut edes kattoa.. mutta joo itse en moiseen suunnitteluun pystyisi, menisi pohja koko mun tekemiseltä mutta aivan mahtavaa että joku tekee näin, hatunnosto sille!
Kiitos, tätä oli mielenkiintoista lukea!
erittäin mielenkiintoista lukea muiden työskentelytavoista! mä kuulun myös siihen joukkoon, joka ei pahemmin suunnittele. tai ehkä mää oon siitä väliltä, kun suunnittelen siinä samalla kun teen. eli laitan yleensä kaiken paikoilleen vasta kun asiat suurinpiirtein miellyttää silmää. siihen saatan vielä lisätä sit jotain koristeita. mutta jopa hieman kateellisena luin sun järjestelmällisestä työskentelystä. 🙂 tykkään hyvin paljon sun tyylistä. esimerkkisivukin aivan ihana, ja aihe myös hauska.