Isin tyttö

EDIT: tämä postaus on nyt isänpäivän kunniaksi siirretty pois blogin uumenista. Hyvää isänpäivää kaikille!

Uudistuneessa Inspiroidu-haasteblogissa on nykyisin kuukauden kisa ja tässä kuussa piti skräpätä isälle:

SKRÄPPÄÄ ISÄLLE

Muista isää isänpäivänä – skräppäämällä! Kokoa hänelle pieni albumi yhteisistä hetkistänne lapsuudessasi, parhaista muistoistanne nuoruudessasi tai isän antamista hyvistä neuvoista. Aihe voi olla mikä tahansa, mikä liittyy isään. Voit skräpätä myös isoisälle tai omien lastesi isälle – kaikille heille, jotka juhlivat marraskuun toisena sunnuntaina. Olipa kohde sitten kuka tahansa, skräppää aiheella isä.

–  vähintään kymmenen (10) sivun kokonaisuus (muoto, koko ja toteutustapa vapaa)
–  sivumäärään ei lasketa ns. täytesivuja (pelkät kuviopaperit tai kalvosivut välilehtinä jne.)
–  valokuvia tulee sijoittaa vähintään viidelle (5) sivulle, pelkkä kirjoitus joka sivulla ei riitä
–  tekstiä ja tarinaa tulee olla muussakin muodossa kuin otsikoissa
–  työssä tulee käyttää ainakin kahta itse tehtyä koristetta
–  valmiille työlle tulee tehdä jonkinlainen lahjapakkaus (rasia, pussukka tms.)
–  lahjapakkaukseen tulee liittää itse tehty onnittelu- tai pakettikortti
–  työ tulee laittaa kokonaisuudessaan esille blogiin (tms.), nimiä ja kasvoja voi sensuroida

Aloitin tämän kirjan valmistamisen hyvissä ajoin, mutta sain sen vasta tänään valmiiksi. Tiukkaa teki aikataulujen kanssa, mutta tässä se vihdoin on.

Kirjanen, lahjarasia ja onnittelukortti.

Mun kirja on hybridiskräpätty. Kirjan koko on 4 x 4 tuumaa ja se on sidottu saranarenkailla. Sivut on tulostettu kartongille, jotka on vielä teipattu paksummalle kartongille, jotta sivuissa olisi enemmän ryhtiä.

Kirjasen kansi.

Ensimmäinen aukeama sisältää itse pinkistä vaahtomuovista leikatun puhekuplan, joka on maalattu ja johon on liitetty isänpäivätoivotus. Isänpäivätoivotus on kirjoitettu dymolla, mutta kirjaimet on leikattu irralleen. Tämä ei näytä kummoiselta, mutta kyllä sen eteen nähtiin vaivaa 🙂 Samalla idealla on tehty kanteen puhekupla, jossa on vuosiluku.

Sä olet sellainen isä, joka on aina läsnä.

Valokuvien lisäksi sivuissa on käytetty vain vähän BasicGreyn kuviopaperia, vaahtomuovista itsetehtyjä puhekuplia, Dymoa, muutama pieni sydän ja Dymo fonttia.

Sä olet kasvattanut meidät hyvin. Sä olet opettanut mulle, millainen on onnellinen avioliitto.

Kuvat on printattu siis tavalliselle kartongille, jota luulin mattapaperiksi. Hups! Onni onnettomuudessa kuvista tulikin hauskan sävyisiä ja jotenkin täydellisesti tähän minikirjaan sopivia!

Tärkeintä, mitä isä voi tehdä lastensa hyväksi on rakastaa lasten äitiä. Ihailen sun tapaa olla isoisä.

Olen valikoinut kuvia, jotka kuvastaa isiä parhaiten. Kuvien valitseminen oli hankalaa, enkä millään osannut karsia. Kuvia jäi siis varastoon myös seuraava isänpäivälahjaa varten.

Sä olet loistava veli: isoveli ja pikkuveli. Sulla on aina mulle muutama triviakysymys.

Aloin tekemään kirjaa isin eri rooleista, mutta jotenkin tästä tuli sittenkin tämmönen hempeilykirja. Mä tykkään isistä hulluna ja mun tulee aivan liian harvoin skräpättyä mitään isiin liittyvää.

Susta saa aina hyvän vastuksen. Sä olet opettanut mut rakastamaan luontoa, erityisesti merta.

Päädyin valitsemaan mulle merkityksellisimmät kuvat ja mietin pitkään, mitä niistä halusin sanoa. Sen jälkeen rajasin kuvat neliöiksi, muutin mustavalkoisiksi ja lisäsin tekstit suoraan kuviin kuvankäsittelyohjelmalla.

Sun kanssa elämä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sulla on koko ajan huonoa läppää.

Kun kuvat oli printattu ja leikattu oikean kokoisiksi, mä vielä sotkin musteella kaikkien sivujen reunat. Näin sain sivuista yhtenäisemmän näköisiä.

Sun kanssa ei koskaan tule tylsää, niin hauska sä olet (tai ainakin luulet olevasi!). Sä olet aina ollut komea.

Kirjassa ei siis ole varsinaista teemaa, muutama mulle tärkeä asia, jotka haluan isin tietävän. Ja lopussa on tietysti tärkein juttu: mä olen isin tyttö. Mulla on maailman paras isä, joka on mulle tosi rakas!

... ja super cool! Mä olen isin tyttö ja ylpeä siitä.

Kirjaseen päätyi lopulta 18 sivua. Takakanteen tuli kolmas itsetehty puhekupla. Näin tällaisia puhekuplia joskus American Craftsillä ja ajattelin, että noihan on helppo toteuttaa itsekin. Lisäksi tein peilikartongista kuviolävistimellä muutaman sydämen ja liimasin ne takakannen puhekuplaan.

Takakansi.

Kirjan lisäksi piti siis tehdä myös lahjapaketti ja kortti. Otin lahjapaketin pohjaksi puurohiutalerasian, josta leikkelin kirjalle oikean kokoisen, sen jälkeen maalasin sen akryylimaaleilla ja tein sabluunalla kiehkuroita. Kortti on supersimppeli. Onneksi isikin sattuu tykkäämään yksinkertaisista jutuista.

Maalattu pahvirasia ja kortti.

Kiva projekti, vaikka tosi työläs. Pitäkää mulle peukkuja arvonnassa, mä nimittäin niin haluan sen Bind-It-Allin 🙂

Ai niin ja suurkiitokset Elinarskulle loistavasta ideasta piilottaa postaus blogin uumeniin. Mullakin isi käy usein blogissa, mutta nyt toivottavasti saan tämän säilymään ylläytyksenä.