Keskellä ihmettä

28 01 2011

Viikko sitten se pieni (tai ei todellakaan odotetun pieni) ihminen vihdoin saapui ja koko perhe (suku, ystävät, lääkärit, jne.) on helpottunut. Vielä on vaikea uskoa kaikkea todeksi ja välillä täytyy nipistää itseään, ettei vaan näe unta. Mä olen vielä tosi voipunut ja heikko, mutta tuore isä huolehtii hellästi meistä molemmista. Viimein eilen jaksoin jo nostaa kamerankin ja ottaa kuvia suloisesta pienestä, onneksi isi on hoitanut kuvaamisenkin ansiokkaasti. Vauva nukkuu ja syö ja itkee vain harvoin ja suurimman osan aikaa me vain ihmetellään, että näinkö helppoa ja mukavaa se lapsiperheen arki on ainakin aluksi. Parasta kaikessa on silti huikea onnen ja ilon tunne, joka ei helpota hetkeksikään.





Vuoden 2010 Top12

1 01 2011

Täällä on ollut niin kovin hiljaista jo pitkään, mutta syy on hyvä: askartelut eivät ole kiinnostaneet, kun kaikki energia on mennyt raskauteen. Kovasti odoteltiin meidän joululahjaa ennen joulua, mutta siellä se potkii mun murtuneita kylkiluita yhä edelleen, vaikka vuosikin jo vaihtui. Olo ja vointi on ollut aika kamala, mutta ei auta kuin ottaa päivä kerrallaan ja odottaa.

Nyt on aika yrittää vähän ryhdistäytyä uuden vuoden kunniaksi bloginkin kanssa 🙂 Hyvää uutta vuotta 2011 siis kaikille! Olen jotain pientä askarrellutkin ihan viime aikoina, mutta skräppäys on yhä mulle tapa pitää päiväkirjaa ja suurin osa sivuista on ollut liian henkilökohtaisia tänne laitettaviksi. Joulukortitkin ajattelin ostaa valmiina, mutta sitten viimeisenä postituspäivänä sain kuin sainkin jotain valmiiksi. Daily Decemberiä kokosin ahkerasti, mutta into lopahti, kun lähes puolet kuukauden päivistä tuli vietettyä Naistenklinikalla.

Veeruliirulla oli tosi hauska haaste, jossa piti koota kuluneen vuoden top12 skräppisivua ja pakkohan sitä oli omakin kansio käydä läpi: niin houkuttelevalta muiden sivukollaasit näytti.

TOP12 sisältää ennen kaikkea sivuja, joiden tarina on mulle rakas. Yritin valita visuaalisesti silmää miellyttäviä, mutta jostain syystä se ajatus tai tarina siellä sivun takana (tai sivulla!) on mulle se tärkein ja määrittää sen, tykkäänkö sivusta kovasti vai en. Tänä vuonna haastoin itseni tekemään kaiken kokoisia sivuja ja sen huomaa myös tästä kollaasista. Siellä on tietenkin paljon tuttua letteriä, mutta myös aukeamaa, vaakaletteriä ja peräti neljä neliösivua! Yhtäläisyyksiä sivuissa on kai vain se, että kaikki ovat suht simppeleitä, mikä nyt ei kovinkaan paljon itseäni yllätä 🙂 Peräti kolmessa sivussa on perhosia ja kolmessa kraftia.

Mulla syntyi vuoden 2010 aikana 42 perinteistä sivua, 4 minialbumia + viikko elämästä (jonka skräppäsin tämän vuoden albumiin omaksi kokonaisuudekseen) ja 10 digisivua. Laiska loppusyksy vähensi sivujen määrää rutkasti, mutta en kanna siitä pätkääkään huonoa omaa tuntoa. Skräppään, kun siltä tuntuu tai jätän skräppäämättä.

Näillä siis mentiin vuosi 2010, saa nähdä millaisia sivuja on luvassa tänä vuonna. Skräppäyksen iloa ja kaikkea muuta mukavaa loppuvuodelle teille jokaiselle!

 

 





Askartelukirppis

7 10 2010

Taas on aika askartelukirppiksen Variston Sinellissä. Viimeksi kirppis sujui yli kaikkien odotusten, joten tottahan toki sitä ollaan taas mukana. Vielä kun askarteluhuoneeseeni on pian muuttamassa uusi asukas, täytyy tarvikkeita laittaa reilulla kädellä kiertoon.

Omalle pöydänpuolikkaalleni on tulossa myyntiin kaikenlaista: kuviopapereita ja kartonkeja (12×12, letter, 8×8) setteinä ja yksittäin, koristeita, leimasimia, leimasintyynyjä, aakkosia ja muutama kuviolävistin ainakin.

Tässä kuvia muutamista aakkosarkeista, joita on tulossa myyntiin. Yhteensä aakkosia taitaa olla yli 20 kpl kirppispinossa!

Leimasimia ja musteita on tulossa myyntiin myös jonkun verran. Tässä pientä esimakua niistä. Esimerkiksi tuo iso 12×12 arkki Fancy Pantsin journaling leimoja on mulle tosi mieluinen, mutta leimat ovat auttamattomasti liian isoja letter-koossa käytettäviksi. Toivonkin siis, että leimasinsetti löytää uuden rakastavan kodin!

Mukaan lähtee myös euron koristepusseja iso pino, joissa sisällä yhtä sun toista. Lisäksi on rub-onseja, tarroja ja muita koristeita.

Myynnissä on myös nämä Slicen muistikortit. Jos joku näistä maistiaisista kiinnostaa teitä kauempana asuvia, niin saa laittaa mailia osoitteeseen elamanaskartelua@gmail.com
Voin nimittäin tarvittaessa myös postittaa. Mulle tärkeintä on päästä tavarasta eroon.

Tervetuloa siis Varistoon lauantaina. Alkuruuhkaan ei välttämättä kannata rynnätä, koska kyllä sitä ostettavaa löytyy vielä myöhemminkin. Nähdään siellä!





Samanlainen mutta erilainen

30 09 2010

Viime viikonloppu sujui skräppäyksen merkeissä skräppiristeilyllä. Kuvat on yhä kamerassa, ei ole ollut energiaa tyhjentää niitä. Ostoksia tuli tehtyä maltillisesti, mutta onneksi sain minialbumin hyvälle mallille Inspiroidu-blogin kuukauden kisaa varten. Tehtävänanto on tässä:

SAMANLAINEN MUTTA ERILAINEN

Valitse itsesi lisäksi joku toinen henkilö. Se voi olla puoliso, ystävä, lapsi, vanhempi, sisko tai veli, kuka tahansa. Toteuta kokonaisuus (sivusarja, minialbumi, taulukokonaisuus tms.) joka kertoo teidän samanlaisuudestanne sekä erilaisuudestanne. Missä asioissa olette samaa mieltä, mitkä ovat yhteisiä kiinnostuksenne kohteita, mitkä asiat näette täysin eri tavalla ja mitkä näkemyserot ovat paitsi koetelleet, myös vahvistaneet keskinäistä suhdettanne.

Aiheen valinta oli työläs ja tuskainen. Mä valitsin meidän vauvan, josta tiedän jo yhtä sun toista. Mulla on ollut etuoikeus tutustua tulokkaaseen erittäin hyvin jo nyt. Välillä (lue: lähes päivittäin) mua ärsyttää ravata sairaalassa ja tutkimuksissa, mutta ei se kivaa ole sille pienellekään. Kaikesta tästä on tuloksen paljon tietoa ja kuvia, joita tähän oli hyvä käyttää.

Valitsin minialbumin pohjaksi valmiin jo varastoissa olleen minikirjan, joka sisälsi luukkuja, taskuja ja läpinäkyviä kuvia.Mulle tuli siitä ihan mieleen lapsuuden puppekirjat, jotka oli mun suosikkeja. Risteilylle lähtiessä valitsin kolme kuviopaperia, niihin sopivia kartonkeja, printtasin vauhdilla kuvia ja tekstejä ja ajattelin hahmotella loput laivalla.

Kotona albumi sitten vasta valmistui, kun leikkelin (Ommun ideasta) siluetteja ja lisäilin yhtä sun toista pientä koristetta. Viimeistelin albumin maalaamalla kaikkien sivujen reunat ruskealla maalilla. Albumia on aika mahdoton kuvata, kun se on jokaisesta kulmasta katsottuna ihan eri näköinen. Lisäksi läpinäkyvät sivut heijastelevat ikävästi, mutta eiköhän tästä jotain selvää saa.

Jotta ei tarvitse tihrustaa tai tutkailla huonoja iltavalossa kuvattuja sivuja, tässä tekstit:

Samankaltaisuuksia:

  • ”Sulla ei vielä edes kuulu olla säännöllistä unirytmiä, mutta et sä taida koskaan nukkua. Mä en ole oppinut koskaan nukkumaan kunnolla, joten kohta meitä on varmaan kaksi samanlaista yökukkujaa.”
  • ”Me molemmat ollaan aina liikkeessä, ei koskaan paikoillaan. Sua on vaikea tutkiakin, kun et pysy yhtään aloillasi. Älä huoli, en minäkään osaa vain olla.”
  • ”Sä potkit aina hirmuisesti, jos on paljon meteliä ja meininkiä, oli se sitten U2, matkustus lentokoneessa tai ilotulitus. Sä innostut aina, kun mäkin innostun.”
  • ”Me ei kumpikaan onnistuta valokuvissa. Susta on otettu niitä satoja, mutta vain harvat on onnistuneita. Musta niitä on otettu jo tuhansia, mutta yhtä huonoin tuloksin.”
  • ”On uskomatonta, että mä olen vielä tässä ja on ihan yhtä uskomatonta, että sä olet siellä. Me ollaan aika ihmeellisiä molemmat.”

Erilaisuuksia:

  • ”Sä olet notkea, tykkäät köllötellä linkkuveitsiasennossa varpaat suussa. Mä en meinaa edes yltää käsillä varpaisiini.”
  • ”Sulla on pieni pää. Mulla ja isillä on tosi iso pää. Onneksi sulla on kuitenkin jo hurjan pitkät jalat ja varpaat. On sussa siis paljon tuttujakin piirteitä.”
  • ”Sä olet arka ja stressaannut helposti. Et oikein siedä tutkimuksia ja oletkin ihan paniikissa lähes joka kerta. En minäkään niistä pidä, mutta pärjään jo stressin kanssa hiukan paremmin.”
  • ”Sä vaikutat olevan aivan terve ja normaalisti kehittynyt. Sulta ei ole löydetty tutkimuksissa mitään kummallista. Et usko, kuinka iloinen ja helpottunut olen tästä erosta meissä kahdessa.”

****

Ai niin, olin kokonaan unohtanut täällä blogissa mainita, että Baula, Meinaaja ja Kuutar muistivat minua hiljattain blogitunnustuksilla. Kiitos! Ette uskokaan, miten paljon ilahdutti. Aikaa ja energiaa, ei ole ollut laittaa tunnustuksia eteenpäin. Kivoja skräppäysblogejakin on vino pino, jokainen olisi tunnustuksen ansainnut. Ja kiitokset vielä kaikille vauvaonnitteluista ja tsemppauksesta. Jokainen lämmitti mieltä 🙂





Minä-kirja

16 09 2010

Hengissä täällä ollan yhä, vaikka ei hirveän kehuttavassa kunnossa. Sannika kysyi jo alkukesällä, mitä ihmettä tapahtui Cathy Zielsken kurssille Me: The Abridged Version, jolle osallistuin vuosi sitten. Samainen kurssi on alkumassa tänään uudestaan. No tässä se kurssin tulos nyt vihdoin tänne blogin puolellekin:

Kurssilla tehtiin siis minä-kirja, johon kerrättiin itselleen tärkeitä juttuja jokaisella kirjaimella. Idea kurssiin on peräisin kirjasta Encyclopedia of an Ordinary Life. Tosi hauska kirja muuten! Jos joku haluaa kirjan lainaksi, niin kannattaa kysyä 🙂 Syy, miksei oma kirjani ole koskaan päätynyt tänne blogiin on sen henkilökohtaisuus. Kirja sisältää tosi paljon juttuja ja kuvia, jotka tarvitsi sensuroida. Kuvat on siis tarkoituksella tosi suttuisia. Jos kuvat ja tekstit haluaa nähdä kunnolla, täytyy tulla selaamaan kirjaa paikan päälle.

Kurssi oli loistava! Tykkäsin siitä kovasti. Cathy Zielske on hyvä opettaja ja kurssilla huomioitiin hienosti niin perinteiset skräppääjät, hybridiskräppääjät ja digiskräppääjät. Itse tein kirjan letter-koossa (8,5×11 tuumaa), mutta Cathy tarjosi kurssilla myös kaikki materiaalit A4 koossa meitä ulkomaalaisia varten. Hyvää palvelua! Aluksi kurssillä kerättiin sanoja ja kirjoitettiin tarinoita. Mulla oli pieni muistivihko aina mukana, johon kirjoitin mieleen tulleita juttuja. Erityisesti kaikki hankalat kirjaimet (esim. w, z, x, c, ö) vaativat aika pitkänkin pohdinnan, jota oli hyvä tehdä esim. bussimatkoilla tai kauppajonossa. Ajattelin ensin tehdä kirjan diginä, mutta päädyin tekemään sen hybridinä.

Kansioksi valitsin American Craftsin ruskean kansion, joka on samanlainen kuin mun muut albumit. Mä teen jokaisesta vuodesta oman albumin, enkä lajittele sivuja sen kummemmin. Tämä kansio sopii hyvin aikaisempien jatkoksi. Tein kurssille oman logon, koska jotenkin se alkuperäinen tuntui suomenkielisessä kirjassa tönkölle.

Tässä etusivu lähempää. Koko kirjan aineksina oli iso pino valkoista ja vielä isompi pino Kraft-kartonkia, 5 toisiinsa joten kuten sointuvaa kuviopaperia ja paljon valokuvia.

Moni toteutti kurssin hyvinkin runsailla sivuilla, mutta minä omalle tyylilleni (ja Cathyn esimerkille!) uskollisena päädyin simppeliin linjaan. Valitsin fontin, käytettävät värit ja ne kuviopaperit ja loppu sujuikin aika helposti.

Päädyin käsittelemään jokaisen sivun elementin reunat ruskealla musteella, joka ei kyllä näistä suttukuvista käy ilmi. Livenä näkyy kyllä mainiosti.

Nautin projektista suunnattomasti ja kirja on mulle rakas jo nyt, vain vuotta kurssin jälkeen. Tässä vielä viimeinen lopetussivu.

Jos samanlainen projekti kiinnostaa, ehtii kurssille vielä hyvin mukaan! Suosittelen!





Uusi alku

20 08 2010

Täällä on lomat vietetty. Lomailla ehdittiin vielä edellisen päivityksen jälkeen niin Ahvenanmaalla kuin Lontoossakin. Paluu töihin ei sujunut ihan suunnitellusti ja parin päivän jälkeen on lomailua jatkettu sairasloman merkeissä. Uusin inspiroidu-haaste oli lähtöruudussa ja teinkin heti sivun aiheesta, joka on täällä meillä hyvinkin ajankohtainen.

Mun lääkäri laittoi kyseisen Dostojevskin ajatuksen mulle tekstarina muutama kuukausi sitten. Se sopi täydellisesti noihin valokuviin ja ansaitsi tulla skräpätyksi. Ja nyt sitten näytille muutama muukin sivu samasta aiheesta.

Täällä ollaan odotuksessa jo yli puolen välin, mutta vieläkin on vaikea uskoa todeksi. Pikkuinen on pitänyt huolta siitä, että jännitystä riittää jo odotusaikana.

Mulle paras tapa selvittää omia ajatuksia on ehdottomasti skräppäys ja nämä sivut ovat aika lailla juuri sellaisia päiväkirjamaisia.

Ja ettei menisi liian synkistelyksi, niin piti listat 10 kivaa asiaa raskaudessa just nyt.

Kuvat saa muuten jälleen klikattua hiukan suuremmiksi, jotta tekstiä ei tarvitse tihrustaa. Askartelutauko venyi aika pitkäksi ja jumitus oli paha. Onneksi muutaman luottoskräppääjän seura auttaa avaamaan pahimmatkin lukot. Kiitos siis taas avusta ja hyvästä seurasta 🙂 Nyt nauttimaan U2-konsertista!





Pikainen lomapäivitys

20 07 2010

Kesälomaa on tähän mennessä vietetty rannalla, Pariisissa, jätskikiskalla, leffassa, treffeillä, merellä ja sairaalassa. Lomaa on vielä paljon jäljellä, joten tässähän ehtii vaikka mitä! Uusin inspiroidu-haaste kehotti käyttämään koko sivun kuvaa. Olin jo etukäteen miettinyt, että haluan tehdä tästä kuvasta ison suurennoksen ja skräpätä sen. Kuva on muuten Becky Higginsin ottama.

Mut saa hymyilemaan kuvissa vain hyvin harvoin, eikä silloinkaan kovin aidosti. Becky nappasi musta useamman kuvan, kun hänestä oli niin hassua, että olin ihan koko ajan kameran takana. Hassuahan se, mutta niin mä vain yleensä olen. En huomannut tämän kuvan ottoa, koska olin niin tyytyväinen omiin kuvausolosuhteisiini: valoon ja kuvattavaan kohteeseen, että hymy oli ihan aito 🙂 Sivu on ihan supersimppeli, mutta se miellyttää mun silmää aina eniten.

Hemppa on nyt lomalla ja skräppäyskin, mutta kyllä mä vielä palaan askartelupöydän ääreen. Tämä pikainen vierailu pöydän ääressä muistutti taas mieleen, kuinka kivaa skräppäys on.