Keskellä ihmettä

Viikko sitten se pieni (tai ei todellakaan odotetun pieni) ihminen vihdoin saapui ja koko perhe (suku, ystävät, lääkärit, jne.) on helpottunut. Vielä on vaikea uskoa kaikkea todeksi ja välillä täytyy nipistää itseään, ettei vaan näe unta. Mä olen vielä tosi voipunut ja heikko, mutta tuore isä huolehtii hellästi meistä molemmista. Viimein eilen jaksoin jo nostaa kamerankin ja ottaa kuvia suloisesta pienestä, onneksi isi on hoitanut kuvaamisenkin ansiokkaasti. Vauva nukkuu ja syö ja itkee vain harvoin ja suurimman osan aikaa me vain ihmetellään, että näinkö helppoa ja mukavaa se lapsiperheen arki on ainakin aluksi. Parasta kaikessa on silti huikea onnen ja ilon tunne, joka ei helpota hetkeksikään.

Jämäkirjaimia ja hempeilyä

Täällä on oltu ulkona ja nautittu helteistä ja askartelut on olleet tosi vähissä. Aikakin on kyllä ollut kortilla. Tänään nautin ukkosesta, kuuntelin sateen ropinaa ja skräppäsin ilman sähköjä. Uusin inspiroidu-haaste kehotti Xingin innoittamana käyttämään jämäaakkosia. Tässä oma sivuni:

Mulla on ollut jo muutaman vuoden tapana tehdä hääpäiväsivu ja tämä 8. hääpäivän sivu syntyi sitten tänään. Anna Puu on sanojen takana, mutta jotenkin ne kuvasi täydellisesti sitä, mitä 8. avioliittovuosi on mulle opettanut.

Jämäaakkosista tuli taustapaperia, numero 8 ja vielä sydän 🙂

Olen ihan intona mun uusista muovitaskuista! niitä on kaikkia kokoja ja mitä kummallisimmilla taskuvirityksillä. Näiden kanssa skräppääminen on niin helppoa ja nopeaa. Suosittelen!

***

Vielä muutama sana Beckystä ja juhannuksesta. Me Leikkaa&liimaa -tiimi saatiin Beckyltä kauniit taulut muistoksi. Taulu on jo askarteluhuoneessa inspiroimassa.

Meillä oli myös mahdollisuus viettää juhannusta Beckyn ja Davidin kanssa meidän mökillä! Olipas hauskaa vain jutustella ja kuulla Beckyn hauskoja kertomuksia mm. monista kuuluisista skräppäreistä. Hän kun on tavannut heistä suurimman osan. Juteltiin paljon kaikesta tähän harrastukseen liittyvästä, mutta myös paljon muusta. Kerroin myös Beckylle Nelssonin vertauksen skräppäyksen Beckhamiin ja se huvitti häntä kovasti. Mukava pariskunta kertakaikkiaan, toivottavasti tavataan vielä joskus!

Tässä muutama kuva juhannukselta. Jos ei näillä jo irtoa kesäfiilis, niin sitten ei millään. Huomenna alkaa se himottu loma ja ensi viikon kelit ei voisi enää paremmalta näyttää. Jes!

Valokuvahaaste

Sain Shysiltä hassun valokuvahaasteen. Piti julkaista blogissa neljännen valokuvasäilytyskansion neljäs kuva.

Mä olen äärimmäisen järjestelmällinen ja kuvat on tarkassa järjestyksessä. Neljäs kansio on elokuulta 2004 ja tässä hiukan blurrattu potretti.

En haasta ketään eteenpäin, kun kaikilla tämä on jo melkein ollut. Jos et vielä ole osallistunut, niin kokeile ihmeessä 🙂

Lokakuun kuulumisia

Mulla on karmivan hirvittävä kiire. Valitan aina samasta asiasta, mutta minkäs teet. Koulussa on kova kiire, kaikenlaisia tehtäviä tarttisi palauttaa ja tentteihin valmistautua. Töissä on vain pari todella kiireistä viikkoa vuodessa ja nyt toinen niistä meneillään. Siihen sittän lisäksi vielä monta hoidettavaa pikkujuttua, niin tuloksena on stressaantunut hemppa. Harrastuksille ei ole riittävästi aikaa, ei sitten millään.

Valokuvaushaaste on nyt ohi ja saldona 1974 kuvaa syyskuulta. Sataan kuvaan päivässä en päässyt, mutta kuvattua tuli silti tosi paljon. Nautin erityisesti luontokuvauksesta. Syyskuuhun mahtui monia aurinkoisia päiviä ja luonto on kauneimmillaan. Tässä muutamia kuvia:

Miltä syksy näyttää?

Kuvaaminen on sujunut tähän asti hyvin. Tässä muutamia otoksia kuluneelta viikolta, jotka on otettu kilometrin säteellä kotoa. Ei se syksy niin tylsältä ja harmaalta sittenkään näytä:

Valokuvia ja puutetta inspiraatiosta

Osallistuin rohkeasti Elliksen haasteeseen kuvata sata kuvaa jokaisena syyskuun päivänä. Yhä olen tavoitteessani, mutta en aio ottaa stressiä. Tein jo kauan sitten päätöksen, etten stressaa mistään, mistä ei ole pakko ottaa stressiä. Tämä ei totisesti kuuluu niihin juttuihin 🙂 Eli aion kuvata syyskuussa paljon, se on mun haaste. Jos tulee sata päivittäin, niin hyvä, mutta jos ei, niin hyvä silti. Tässä ensimmäisen päivän syksyistä satoa. Kävelin jo lehden päältä kertalleen, mutta sitten huomasin punaisen lehden kaunista taustaa vasten!

Mulla on tosi kiire. Koulu vie tuskastuttavasti aikaa, töitäkin pitäisi tehdä, sairastaakin välillä ja vielä piristyä harmaudesta, ei kovinkaan helppo homma. Yritin tänään tehdä pari sivua, mutta luovutin, kun oli niin hankalaa ja vaivalloista. Mulla olisi ideoita vaikka kuinka, mutta jotenkin mikään ei inspiroi. Tietokonekin kenkkuilee, joten kuvien printtaus on liian hidasta. Harmaata päivää piristi onneksi inspiroidu-haasteblogin viime viikon voitto. 18 kivaa haastetta tehneenä on kyllä hieno bonus saada vielä pieni palkintokin. Kiitos!

Nyt nukkumaan, huomenna uusi ja toivottavasti valoisampi päivä.